Jalkapalloa Palermossa

Ericestä parit linnat

Käytiin tuossa elokuun lopulla poikkeamassa Sisiliassa. Tarkemmin sanottuna Trapanissa. Tai se oli päämajamme, mutta kiertelimme lähellä olevia kaupunkeja myös. Poikkesimme päivämatkoilla Ericessä, San Vito lo Capossa, Favignanan saarella sekä Palermossa, jossa olimme katsastamassa Serie A:n avausottelun Palermo-Napoli. Tässä juttua pelistä. Muista kohteista myöhemmin..

Jalkapalloelämys oli huikea myös minulle, mieheni taisi olla hiukan enemmän vielä innoissaan. Mahtava tunnelma, noi italialaiset osaa eläytyä peliin ehkä hiukan eri tavalla kun jäyhät suomalaiset. Tunnetta ei puuttunut muuta, kun ehkä hiukan lopusta, koska kotijoukkue hävisi 0-3. Kannatti kyllä käydä. Liputkaan eivät olleet kalliit, 44€/naama. Emme uskaltaneet jättää lippujen hankintaa aivan viime tippaan, joten tilasimme ne etukäteen netistä. Paikanpäältä olisimme saaneet toki liput paaaljon halvemmalla, mutta emme ottaneet riskiä. Stadion ei ollut täynnä joten lippuja olisi siis saanut ovelta. Parempi kuitenkin noin. Maksoimme joo muutaman euron enemmän, mutta säästyimme melkoiselta stressiltä kuitenkin.

Olihan sitä Edinson Cavaniakin pakko kuvata

Hotellimme porttieeri kehotti meitä menemään ajoissa stadikalle. Peli alkoi 20.45, meidän piti hakea liput etukäteen stadionin läheltä ja kerrottuamme tämän sedälle, hän kehotti meitä olemaan paikalla ennen kuutta. Hänen sanojensa mukaan: "They shut the streets at six a clock and after that it´s crazy". Noo...ei se nyt niin hullua ollut. Paikallisia ei tosiaan ollut paikalla vielä siihen aikaan juurikaan, ja mekin päätimme kuluttaa muutaman hetken läheisessä pubissa. Seiskan aikaan ajattelimme alkaa valua kohti stadionia ja hetken touhua ulkopuolella katseltuamme päätimme mennä stadikan porteista sisään. No, se oli tavallaan virhe. Stadion oli todella riisuttu malli..siis palveluiltaan. Niitä ei käytännössä juuri ollut. WC:t olivat katsomon sisäosassa työmaaparakissa, eikä tietty paperia ollenkaan. Ruokaa ei myyty, löysimme kyllä yhden pienen kioskin, josta sai sipsiä, jätskiä, suklaata ja juomaa, mutta ei olutta. Tätä kun ei tiedetty, meinasi illan aikana tulla hiukan nälkä. Paikalliset olivat tarjonnan vähyydestä paljon tietoisempia ja katselimme, kun he tulivat katsomoon toastiensa ja mäkkäripussiensa kanssa. No, ensi kerralla tiedämme. Aika ei kuitenkaan käynyt kovin pitkäksi, vaikka olimmekin pari tuntia ennen pelin alkua paikalla. Katselimme ja ihmettelimme paikallisia, kun he tallustelivat ah, niin miehekkäissä Palermon joukkueen vaaleanpunaisissa kannatuspaidoissaan ympäri stadikkaa ja virittelivät kannatuslakanoitaan seinille.

Katsomossa pamahteli kivasti

Stadion oli jaettu osiin, sivukatsomot, ja päädyt erikseen. Nämä osiot oli tosiaan sitten niin rajatut, että kun olimme eteläpäädyssä, vastapäätä fanikatsomoa, niin sieltä alueelta ei päässyt muualle. Emme siis voineet vaeltaa läpi katsomoiden stadionin uumenissa, vaan olimme vähän kuin karsinassa omassa katsomo-osassamme. En tiedä, onko tämä normaalia isoilla stadioneilla, mutta tuolla oli noin. Tosin stadionille mahtui noin 35 000 kannattajaa, eli ei nyt mikään jättisuuri stadikka kuitenkaan.

Itse peli oli kivaa katseltavaa, paikat oli tosiaan päädyssä ja sen toisessa sektorissa kentältä katsoen, eli ihan hyvällä etäisyydellä. Näki pelin yllättävänkin hyvin. Koska tavallaan kannatimme vastustajaa, eli Napolia, niin emme kauheasti kuitenkaan uskaltaneet hurrata vastustajan tekemille maaleille. Vaikka suhteellisen rauhallisia meidän ympärillä olevat fanit olivatkin. Ja Tomin kehotuksesta olimme pukeutuneet neutraalisti valkoiseen :) Kiitos huolenpidostasi! Pari kertaa meinasin saada sydämentykytyksiä katsomon alaosassa räjähtävistä "pommeista". Kaikuivat aika mukavasti korvissa. Ensimmäinen ainakin, kun sitä ei osannut yhtään odottaa.


Kaiken kaikkiaan kokemus oli kokemisen arvoinen. Maailmantähtiäkin kentällä, Cavani ja Hamsik nyt voitaneen luokitella niihin. Hiukan jäi vielä tavallaan pettymys mieleen, koska jotenkin sitä odotti hiukan enemmän. Tiedä sitten vaikuttiko joukkueiden tasoero niin paljon, mutta kotijoukkue ei oikein päässyt Napolin kyytiin ja siksi ehkä yleisökään ei ollut niin fanaattista kun odotin. Lauluja toki lauloivat, mutta lähinnä toisen päädyn fanikatsomo, joten mitenkään infernaalinen huutomyrsky ei soinut korvissa missään vaiheessa. Jääpä sitten vielä koettavaa, josko seuraavalla kerralla pääsis sitten jo Milanoon katselemaan Interin peliä, no ok, käy Barcelonakin Espanjassa tai Manu Englannissa.